Minkälaista elämä on 20-vuotiaana?

Hyvää syntymäpäivää minä! Itseasiassa kirjoitin tämän postauksen jo neljä päivää sitten valmiiksi, mutta muuten en olisi kerinnyt. Torstaina olin iltavuorossa ja erään asiakkaan luona hänen oikein viehättävä ystävänsä kysyi ikääni, sanoin että koita arvata. Luuli minua 23-vuotiaaksi, korjasin asian heti ja sanoin, että täytän alle viikon päästä kaksikymmentä. Mieshenkilö naurahti ja kysyikin, ''minkälaista elämä on 20-vuotiaana?''. Olin hetken hiljaa ja koitin ymmärtää kysymyksen. En osannut vastata muuta kuin ''noh, ainakin koen olevani elämäni kunnossa ja muuttanut pois kotoa.'' Sitten aloin miettiä tätä kysymystä kunnolla. 

Elämä tällä hetkellä tuntuu sanoinkuvaamattomalta. En edes tiedä kuinka kuvailla elämää muuten kuin tuntuu, että nuoruus on selätetty. Koulut käyty, olen vaihtanut työpaikkoja jo ihan tarpeeksi, ja hei mä sain töitä sieltä saattohoito osastolta, mistä puhuin viimeeksi ja olen sanaton! Ainakin töiden puolesta voin sanoa, että kohta olen sellaisessa työssä, mistä olen vain haaveillut ja mikä on lähellä sydäntä. Elämässä on ollut paljon epäonnistumisia, töppäilyjä, katumusta, iloa, onnellisuutta, itkua, naurua. Olen kokenut 20-vuoden ajan paljon, mutta silti todella paljon asioita on vielä kokematta. Nuoruus oli vaikeaa aikaa, siitä pikkuhiljaa alan päästä yli, mutta paljon selvitettäviä asioita elämässä on vielä. Mulla on parhaat kaverit, vaikka niitä ei montaa ole, mutta laatu on tärkeintä, ei määrä. 

Olen tavannut elämässäni monia ihmisiä, kokenut rakkautta ja sydänsuruja. Pikkuhiljaa sitä alkaa ymmärtämään, että mikä elämässä on tärkeintä. Koen rakkautta ja siitä haluan pitää kiinni. Työ on elinehto, mutta ilman ihania ihmisiä elämässä ei pärjää. Työ vie eniten aikaa ja energiaa, mutta se ei tee sinua niin onnelliseksi kuin ihmiset. Koen, että kyllä, työ on jossain määrin elmässä se tärkein asia, mutta itse rakastavana ihmisenä koen, että suhteet ovat ykkösasia. 

Opin itsestäni koko ajan jotain uutta, kasvan ihmisenä valtavasti vuosi vuodelta. Mutta silti, en osaa edelleenkään vastata otsikon kysymykseen. Elämäni on sellaista kuin se nyt on, iästä riippumatta. Elämässä on tällä hetkellä asiat hyvin, olen terve ja yritän sopeutua uuteen paikkaan. 

Ps. Sairastuin, kun kirjoitin tämän postauksen, se siitä terveenä olemisesta.