Vuonna 2018, 365 päivää tuntui ikuisuudelta. Mä olen suunnattoman kiitollinen vuodesta ja siitä, että vuosi vaihtui. Vuosi 2018 sisälsi muutaman muuton, uuden paikkakunnan, pari työpaikan vaihtoa, kehittymistä ihmisenä ja työmaailmassa. Sydänsuruja, yksinäisyyttä, uusia kokemuksia, niin hyviä kuin huonoja. Lemmikkejä, kesän parhaat festarit, ammattikorkeakouluun pääsyn, luopumista, ikävää, rakkautta. Vietin 20-vuotissyntymäpäivän sairaana vuoteen pohjalla.
Tähän asti tapahtumarikkain vuosi mun elämässä, joka tuntui kaikesta huolimatta ikuisuudelta. Vuosi 2018 ei ollut mun vuosi, toivon, että 2019 vuodelta on mulle enemmän annettavaa.
Tein töitä vuoden ilman minkäänlaista lomaa muun muassa ja tuntui, että burn out on lähellä. Silti kiinnostus säilyi töissä niin paljon, että jaksoin, muun muassa ihanien työkavereiden ansiosta. Rakastan mun työtä ja odotan innolla, että valmistun ja pääsen kehittymään vielä enemmän hoitajana. Ihmissuhteiden osalta mun vuosi tuhoutui täysin, siksi päätin, että tänä vuonna keskityn omaan hyvinvointiin ja hyviin ihmissuhteisiin, tai ainakin niihin pyrin.
Vuotta 2018 voisin kuvailla lauseella, ''luopuminen on joskus välittämistä''. Kuvat kertokoot enemmän kuin sanat. Tehdään tästä vuodesta edellistä parempi! Kiitos kaikille jotka ootte mun elämässä ja anteeksi huonon yhteydenpidon vuoksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti