tää on kai normaalia.

Mä en voi koskaan alottaa kirjoittamista ilman spotifyn aukasemista. Mun kirjoitus ideat syntyy aina musiikin avulla mikä on kai ihan ymmärrettävää. Tiedän, että tähän postaukseen ei tule yhtään kuvia, koska mä en ole yhtään kuvaillut ja ainoat kuvailut on liittynyt vlogeihin ja tietty te ootte niiden kautta mun elämää seurannu tän blogin hiljaiselon aikana (taas vaihteeksi). Ilman yhtä ihmistä en olisi nyt kirjoittamassa, koska tää ihana ihminen onneksi ''muistutti'' mua etten ole päivittänyt mun blogia eli jos sinä (tietää kyllä ketä tarkoitan) niin luet tätä niin niin kiitos pus! Eli koulu on alkanut mukavasti ja maistuu oikeestaan tosi hyvin! Hyvä luokka tuli ja monen kanssa hyviä kavereita (-: Jouduin oikein katsomaan monta edellistä postausta ja lukemaan ne ajatuksella etten toista itseäni ja kun no viime kerrasta on tosi tosi pitkä aika, anteeksi siitä :-( Tää on kai normaalia kuten otsikossa lukee, että blogiin kirjoituksia tulee se yksi tai kaksi kuussa. Vlogien aiheiden ja varsinkaan blogi postausten keksiminen ei todellakaan ole mitään helppoa. Kameralle mun on ihan turha alkaa höpöttämään mitään tyhjänpäiväistä jos mulla ei ole oikeasti mitään asiaa ja tänne saattaa nipinnapin tulla pari riviä tekstiä todella vaikeasti kaivettuna ja hiki otsalla. Mutta nyt olen täällä kello kymmenen illalla hyvällä kirjoitusvauhdilla kirjoittamassa ja mulla oikeasti on jotain asiaa. 

Koulu maistuu ja se siitä. Siirrytään seuraavaan aiheeseen eli kaverit & suhteet. Riitoja tullut tässä ja uusia kavereita kuten sanoin, mutta tällä hetkellä mun elämässä on meneillään jotain todella taianomaista jota voi kutsua ihastumiseksi ,rakkaudeksi, ''tykkään tosta toi on kiva'' mietteistä. Tapasin erään henkilön Tubeconissa mistä kerron kohta, mutta tiedättekö sen tunteen kun nuori rakkaus leijailee ilmassa ja joku vie totaalisesti sulta jalat alta? Mä tiedän ja mulla on toi fiilis tällä hetkellä. Sitä on niin iloinen ja onnellinen, että hyvä ettei sekaisin mene. Henkilön nimeä en vielä paljasta, mutta samaa ikäluokkaa ollaan ja kaiken kukkuraksi me tavattiin kasvotusten mikä on nykypäivänä outoa ja ihmeellistä koska kaikki aivan KAIKKI tapahtuu oikeastaan sosiaalisessa mediassa. Ja tästä olen todella iloinen, että ei ensin jutella periaatteessa anonyymeinä toisille vaan oikeasti tavataan joku. Noniin Anni ryhdistäydy.

Elikkäs! Tubecon. Tämä kyseinen tapahtuma oli kaksi viikkoa sitten hartwall arenalla. Itse olin talkoo hommissa Info-pisteellä ja kivaa oli! Aamu 10 olin siellä ja ilta 10 asti. Näin ihania ihmisiä ja sain antaa mun ensimmäisen nimmarin pikku pojalle! haha. Hyvänä muistona säilyy tämä ilta. Siellä siis oli melkeimpä kaikki vlogaajat, artisteja ja monia pisteitä joissa meikkailtiin, oli pelituokioita ja kaikkea muuta hauskaa ja oli ilo auttaa kaikkia ketkä oli hukassa tuossa ''suuressa'' paikassa. Kiitos järjestäjille ja ensi vuonna uudestaan ! #Tubecon2015 ->

tää meni liian nopeasti.

Moiksu! Eli kuten ehkä otsikosta voi päätellä niin loma alkaa olla lopuillaan ja tää on tosi hullua. Mä voin joten kuten tiivistää tähän kuvilla ja sanoilla mun kesän. 24 tunnin valvominen, hulluttelua hiusten ja pinkin värin kanssa, mökkeily Kannuskoskella, päivä miittaillessa Tampereella, 1,5 kuukautta töissä, treenaamista vähintään joka toinen päivä, monta yötä Vaasassa pikkuveli mukana ja 6 tunnin ajomatka kotiin, kolme päivää Helsingissä ja nyt nämä viimeiset kolme lomapäivää kotona. Luulin ettei mulla tuu olemaan mitään menoja enkä pääse mihinkään. Missasin parit festarit joille oisin halunnut mennä mutta mä luulen, että sain enemmän. Oli kiva kesä siis, vähän erilainen kuin edelliset. Torstaina kello 9 astelen uuteen kouluun, amikseen ja uudet haasteet odottaa mua. Oon positiivisin mielin menossa ammattikouluun, koska sieltä saa uusia kavereita ja ei ole enään se sama vanha koulu missä olin 8 vuotta. Enään alle 2 vuotta, kun mäkin oon 18 vuotta, apua. Mihin tämä aika menee? Sitä haluaa nauttia nuoruudesta minkä kerkiää, mutta samalla aikuistua, ainakin mun kohdalla ja ihmiset on erilaisia, jotkut ei ole aikuistumiselle ollenkaan valmiita.

Jos jollain on ollut tylsä kesä tai muuten vaan huono, niin yrittäkää miettiä kaikki hyvät asiat tästä kesästä. Uudet mahdolliset kaverit, oma vapaa-aika, rentoutuminen ihan mikä vaan. Ja omaa itseään voi miettiä, että onko ihmisenä muuttunut jollain tavalla riippuu tietysti minkä ikäinen olet, mutta mun kohdalla asiat on pysynyt ennallaan, mutta mua on pitkän ajan mietityttänyt, että jos ihmiset saa musta väärän kuvan. Vai onko se hirveämpää jos kauan tuntemasi henkilö ja tärkeä sellainen on saanut sinusta koko ajan väärän kuvan etkä ole päässyt näyttämään omaa oikeaa itseäsi ? Tämä näyttää olevan mystisten kysymysten maanantai. Ensi kertaan, anni kuittaa ! Pus.