maanantai 23. kesäkuuta 2014

voi tätä onnellisuuden määrää

Heipsan :3 Jotenkin pistää naurattamaan, että aina kun tuun kirjottamaan tänne ''pitkästä'' aikaa niin nää kaikki vois alkaa samalla lauseella :''kaikkea on taas ehtinyt tapahtua''. Mutta niinhän se on. Elikkä sain tossa noin viikko sitten tietää, että pääsin opiskelemaan lähihoitajaksi ! Siinä ensimmäinen asia josta oon todella iloinen, koska pelkäsin etten pääse mihinkään, hah. Ja toinen on siis mun työpaikka, koska tän ikäsille ei kauheasti ole töitä tarjolla ja harvat (ehkä) sai työpaikkoja ja mulla ei ole yhtään rahaa ja tällä hetkellä alan sitä todella tarvita, koska opiskelutarvikkeet maksaa kirjoista kyniin ja niin edespäin.


Juhannusta vietin mökillä Jennan kanssa ja loppuajan kotona, oli mukavaa ja toivottavasti teilläkin oli eikä kellekkään käynyt mitään (-: Tuli tässä mieleen, että kävin siellä magneettikuvauksessa (josta ehkä sanoin, mutta vlogejani seuraajat tietävät) jota pidän tällä hetkellä kauheimpana kokemuksena koskaan. Paniikkikohtaus alussa meinasi tulla, mutta juuri ja juuri sen 20 minuuttia siellä kuitenkin pystyin olemaan.  
Kesälomalla ois kiva ennenku koulu alkaa niin käydä ulkomailla ! Onko kellään muulla lievää matkakuumetta ? Myös tavoitteena ois ehkä ylittää tänä kesänä itseni ja tehä jotain erilaista, mutta kun tuli noi työt ni en tiedä yhtään miten tässä kerkiää...Asiasta toiseen; mitä tää sää täällä suomessa on  ? Keskikesä ja sää on kuin syksyllä jopa ellei neljä vuodenaikaa samana päivänä. Ulos ei pahemmin haluta mennä, koska on niin kylmä. Musta tuntuu,että tää postaus oli tässä, koska aivot ei oikein toimi tällä hetkellä normaaliin tahtiin, joten nähkäämme seuraavan postauksen parissa ! Onnellisuus on käsite jota ei voi vaan selittää, sen tuntee.









maanantai 9. kesäkuuta 2014

kesälomamama

Kesäloma starttasi, sain töitä, mitkä mulla alkaa ensi viikolla eli hyvin menee tällä hetkellä (-: En vaan jotenkin tajua, et oon oikeesti kesälomalla ja tohon kouluun missä oon ollut 8 vuotta, ei tarvitse enään palata ! Päättäjäispäivä meni hyvin itkua tuli minkä kerkesi, mutta tosi hauskaa oli!
Päättötotarin keskiarvoksi tuli 7,85 eli paras keskiarvo ikinä tähän mennessä ja se on vaan hyvä, koska sillä totarilla haetaan jatko-opintoihin !

Otin tässä vähän aikaa sitten värinpoiston ja onneks näistä hiuksista ei niin kauheet tullu, etten ulkona viitsisi liikkua, mutta värjään nää vaaleiksi kun kerkiän ja kun nään sen tarpeelliseksi. Mietin tossa eilen, että mun on helpompi ilmaista mun tunteet kaikissa tilanteissa kirjoittamalla en tiedä onko tää kaikilla sama vai pystyykö eri ihmiset päin naamaa kertomaan vaikkapa kuinka tärkeä se ihminen on. Mulle se on jostain syystä todella vaikeaa esim.parhaalle kaverille sanoa, että kuinka kiitollinen oon siitä että mulla on hänet. Sama asia koskee lausetta ''rakastan sua'' joka tuottaa mulle ongelmia myös, mutta pystyn kyllä sen sanoa mun poikaystävälle, mutta en vaikkapa äidille tai juuri tuolle parhaalle kaverille ja tunnen siitä aina huonoa omatuntoa jos mulle sanotaan niin, mutta en itse pysty sanomaan. 

Asiasta toiseen; olin tänään käymässä Kotkassa, sairaalassa aivojen sähköisen toiminnan kokeessa, jossa mun piti nukkua noin 15 minuuttia ja yöllä oli määrätty mulle uniajaksi kolme tuntia eli mun piti nukkua 00-03 välillä ja siitä olla hereillä kahdeksaan asti. Tiukkaa teki, koska olin tosi väsynyt, mutta kyllä mä onneksi pärjäsin haha. Seuraavaksi mulle on aika aivojen magneettikuvaukseen eli meen  makaamaan siihen ihme putkiloon jossa kuvataan mun aivoja. Mitään hengenvaaraa ei tällä hetkellä sentään ole, mutta on tälläset hyvä tutkia mun näkö-ongelman takia. Kiitos jos jaksoit lukea, tää oli tässä ensi kertaan ! Pus.